
tamperelainen.fi · Feb 19, 2026 · Collected from GDELT
Published: 20260219T124500Z
Kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) hautaa tutkitaan parhaillaan Turun tuomiokirkossa. Tutkimusten ensimmäisellä viikolla tehtiin huomattava esinelöytö: Kaarinan käyttämä kultasormus. Löytö on historiallisesti merkittävä, sillä muita varmuudella Kaarina Maununtyttärelle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä ei ole säilynyt nykypäivään. Kaarina Maununtyttären hauta on avattu edellisen kerran vuonna 1867. Tuolloin osittain muumioituneen vainajan vatsan kohdalta löytyi pieniä silkkilappuja, joita pidettiin merkkinä balsamoinnista. Parhaillaan tehtävissä tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että silkkilaput ovat osa rotan pesää, johon on jyrsitty palasia Kaarinan hautavaatteesta. Toinen samankaltainen pesä oli suojannut yhtä sormiluista, jossa oli yhä kiinni sormus. – Vastaavat sormukset olivat ylellisiä ja muodikkaita 1500-luvun yläluokan keskuudessa, tutkija Ulla Nordfors kertoo tiedotteessa. Sormus tulee Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmiin. Tamperelaiset voivat ihastella sormusta Turun lisäksi Vapriikin näyttelyssä vuonna 2028. Tutkimuksissa tarkastellaan myös Kaarinan ja Erik XIV:n tyttären Sigrid Vasan sekä tuntemattoman lapsen hautoja, joista tutkimusryhmä on tehnyt luu- ja tekstiilianalyysejä. Laboratorioihin lähteviä mikroskooppisen pieniä näytteitä on otettu yli sata. – Luuanalyysin ikäarvio tuntemattomasta lapsesta vastaa Kaarinan ja Eerik XIV:n poikaa, noin kolmivuotiaana menehtynyttä Henrikiä, Nordfors kertoo. – Vasta DNA-analyysi kuitenkin varmistaa, onko kyseessä Kaarinan ja Eerikin poika. Analyysien ja tutkimusten lopullisia tuloksia voidaan joutua odottamaan jopa pari vuotta. Tieteellinen tutkimus on osa museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä, jonka yhteydessä tuotetaan uutta tietoa Kaarinan ja hänen perheensä elämästä nykyaikaisen tieteen keinoin. Lataa sovelluksemmeHelpoin tapa lukea tuoreimmat uutiset.