Journalismin ekologisista vaikutuksista vaietaan – median syyttävä sormi osoittaa muualle

suomenkuvalehti.fi · Mar 2, 2026 · Collected from GDELT

Full Article

2 MIN Jos lehden verkkojuttu kerää satatuhatta lukijaa, joista 80 000 lukee sen kännykällä, juttu tuottaa saman verran kasvihuonekaasuja kuin 27 kilometrin ajelu bensa-autolla. Jos jutun mukana on automaattisesti käynnistyvä video, päästöt pomppaavat: yli 240 bensakilometriä. Esimerkit ovat väitöskirjatutkija Aino Kangaspuro Haaparannan artikkelista, jossa hän pohtii journalismin ”likaista hiljaisuutta” (Media & viestintä 3/2025). Sillä hän tarkoittaa sitä, miten journalismin ekologisista vaikutuksista vaietaan. Tiedämme kyllä, että digitaalinen maailma nielee valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Journalismi voi tuntua pisaralta meressä. Vaan pisara ei ole mitätön: median digitaalisia yleisöjä mittaavan FIAMin mukaan pelkästään Ilta-Sanomien ja Iltalehden verkkosivustot keräsivät viikolla 8 yhteensä yli 440 miljoonaa sivulatausta. Tekoäly lisää kierroksia. Siltä toivotaan journalismin tuottavuusloikkaa. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne totesi maaliskuussa 2025 Suomen Lehdistössä, että tekoälyn maailmassa ”nykyiset työt pitää pystyä tekemään puolet pienemmillä resursseilla tai vaihtoehtoisesti nykyisillä resursseilla mutta tuplasti enemmän ja nopeammin”. Eikä Telanne todella viitannut resursseilla luonnonvaroihin. Pitkään taloudellisissa vaikeuksissa kärvistellyt media-ala janoaa­ kasvua. Se on samassa kelkassa kuin muukin yhteiskunta, joka nojaa kasvuun ja vaatii meitä kuluttamaan. Lisää klikkauksia, lisää tilauksia! Maapallo romahtaa, mutta meidän tekoälyuutisemme kertovat sen nopeimmin ja luotettavimmin! Journalismin osalta likainen hiljaisuus sisältää annoksen kaksinaismoraalia. ”Journalismi kertoo muiden yritysten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja luontokatoon ja paljastaa vastuutonta toimintaa, mutta sivuuttaa oman vaikutuksensa luontoon”, kirjoittaa media-alan ammattilainen Anna Ruohonen Markkinointiuutisten kolumnissa. Toki media- ja graafinen ala yrittävät. Ne ovat selvittäneet kasvihuonepäästöjään ja laatineet luontotiekartan. Ympäristöstra­tegioita on useilla mediataloilla. Vaikka journalismin ympäristövaikutukset ovat pitkälti yhtiöiden käsissä, myös toimitusten pitäisi tarkastella toimintaansa. Journalismi palvelee yhteiskuntaa, mutta tarkoitus ei pyhitä kaikkia keinoja. Mitä tekoälyllä oikeasti kannattaa tehdä? Rykäistäänkö kuumasta aiheesta viisi juttua vauhdilla vai mietitäänkö hetki, voisiko luonnonvaroja käyttää viisaammin?