Hupsuttelitko tekemällä karikatyyrin tekoälyllä ? Näistä syistä se ei ole kestäv

yle.fi · Feb 15, 2026 · Collected from GDELT

Full Article

Viime päivinä maailmalla on levinnyt trendi, jossa ihmiset tekevät tekoälyllä itsestään karikatyyreja. He lataavat kuvansa ChatGPT:hen ja pyytävät sitä tuottamaan sarjakuvamaisen kuvan sen perusteella, mitä tekoäly tietää heistä keskustelujen pohjalta.Karitatyyritrendi on herättänyt kritiikkiä yksityisyydensuojan, tekijänoikeuksien ja varsinkin päästöjen näkökulmasta.Arvostelijoiden mukaan ihmiset eivät ymmärrä luovuttavansa arvokasta henkilökohtaista dataa ilmaiseksi yhdysvaltalaisille tekoälyjäteille. Sarjakuvataiteilijat ovat käärmeissään, koska tekoäly luo piirroksia hyödyntämällä heidän olemassa olevia töitään.Energiankulutuksen osalta tällainen tekoälyviihde voi tuntua pisaralta valtameressä, mutta sitä ei ole.Yksi viiden sekunnin tekoälyvideo tuottaa jo isot päästötOpenAI-yhtiön ChatGPT:tä käytti yli 800 miljoonaa viikoittaista käyttäjää loppuvuodesta 2025. Määrä kasvaa kaiken aikaa.ChatGPT:lle tehdään jopa miljardi kyselyä päivässä.Yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopisto on laskenut, että se tarkoittaa yli 109 gigawattitunnin sähkönkulutusta vuodessa – saman verran kuin yli 10 000 yhdysvaltalaista kotia tarvitsee energiaa vuodessa.Vähemmälle huomiolle jää, että todellisuudessa yhden ChatGPT-kyselyn energiamäärä vaihtelee paljon: yksi kysely voi tuottaa jopa tuhansia kertoja enemmän päästöjä kuin toinen.Esimerkiksi viiden sekunnin ei-teräväpiirtoiseen videon tuottamiseen kuluu sama määrä energiaa kuin mikroaaltouunin käyttämiseen yli tunnin ajan tai noin 60 kilometrin ajoon sähköpyörällä, MIT laskee.Yksi keskustelu ChatGPT:n kanssa voi kuluttaa puoli litraa vettä, jos sitä pyytää esimerkiksi laatimaan tiivistelmän isosta tekstistä tai suunnitelman matkakohteen nähtävyyksistä.Nyt ei voi valita, mitä luonnonvaroja tekoälykysely kuluttaaEnergiankulutukseen vaikuttaa tuotoksen tyypin lisäksi se, mihin aikaan päivästä kysely käsitellään, mikä energiaverkko on kytketty pyynnön vastaanottavaan datakeskukseen ja mitä tekoälymallia käytetään.Kestävyyden ja päästöjen kannalta on myös suuri merkitys sillä, käytetäänkö tekoälylaskennassa fossiilista vai uusiutuvaa energiaa, sanoo tekoälytutkimuskeskus Ellis-instituutissa mukana oleva Laura Ruotsalainen, joka on myös Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori.Suuret tekoälymallit pyörivät suurissa datakeskuksissa ympäri maailmaa.Ruotsalaisen mukaan Suomi olisi paras paikka rakentaa datakeskuksia kestävyysnäkökulmasta, koska Suomessa käytetään lähestulkoon pelkästään uusiutuvaa energiaa sähköntuotannossa.Sen lisäksi Suomessa on ainutlaatuinen kyky käyttää datakeskuksissa tarvittavaa jäähdytysvettä ja ohjata sitä kaukolämpöverkkoon hyötykäyttöön, hän sanoo.– Asiaan liittyy toki paljon muita yhteiskunnallisia kysymyksiä, mutta pelkästään kestävyyden kannalta se olisi näin, Ruotsalainen sanoo.Euroopan komission viime heinäkuussa julkaiseman koosteraportin mukaan Suomessa toimivat datakeskukset ovat Euroopan parhaita energiatehokkuudessa, vedenkulutuksessa, uusiutuvan energian osuudessa ja hukkalämmön hyödyntämisessä.Mutta tällä hetkellä suuret datakeskukset eivät sijaitse Suomessa, eikä kuluttaja pysty valitsemaan, millaisia luonnonvaroja ja missäpäin maailmaa hänen tekemäänsä tekoälykyselyyn kuluu.Esimerkiksi yksi Metan datakeskusprojekteista Yhdysvalloissa Georgian osavaltiossa on jo aiheuttanut vesihanojen kuivumisen joidenkin asukkaiden kodeissa, New York Times raportoi.kajaanissa sijaitseva Lumi supertietokone on vesijäähdytteinen. Sen hukkalämpö hyödynnetään uudelleen kaukolämpöverkossa. Koneen käyttämisen hiilijalanjäljen sanotaan olevan nolla tai jopa miinusmerkkinen. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / YleVoiko kuluttaja käyttää tekoälyä vastuullisesti?Jos tiedon voi helposti hakea perinteisellä hakukoneella, se on energiataloudellisesti parempi vaihtoehto kuin tekoäly, Ruotsalainen sanoo.– Voisihan kuluttajakin aina miettiä, millaisen hyödyn näistä kyselyistä saa. Toisaalta se on hirveän paljon pyydetty yksittäisiltä ihmisiltä.Hänen mukaansa tilanteen muuttamiseen tarvittaisiin poliittista ohjausta.– Jos ajattelee ympäristön tilaa, olisi hyvä tehdä suurempia ratkaisuja, jotka eivät ole yksittäisen käyttäjän harteilla. Lisäksi datakeskusten rakentamisissa pitäisi tehdä eettisiä päätöksiä, hän neuvoo.Ruotsalainen korostaa, että tekoälyllä on paljon potentiaalia myös hyvään.Vaikka tekoäly on energia-, vesi- ja raaka-ainesyöppö, samalla sen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta optimoimalla energiantuotantoa, liikennettä, teollisuutta, lämmitystä tai jopa ruoantuotantoa sellaiseksi, että päästöjä syntyy mahdollisimman vähän.Tekoälyä on myös paljon muukin kuin pelkästään ChatGPT:n kaltainen generatiivinen tekoäly, Ruotsalainen muistuttaa.– Tekoälymenetelmillä voidaan tehdä oikeasti isoja asioita. Tällä hetkellä esimerkiksi EU rakentaa maapallon kaksoismallia, jonka avulla voidaan tarkkailla ilman ja ihmisten toiminnan vaikutusta ilmastonmuutokseen, hän kertoo.Ruotsalainen tutkii itse parhaillaan, miten suuria tekoälymenetelmiä voidaan käyttää päätöksenteon tueksi, jotta voidaan optimoida, miten esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla saadaan ympäristöhyötyjä.